Maria Guzenina
- Viidennen kauden kansanedustaja
- Suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja
- Perustuslakivaliokunnan jäsen
- Peruspalveluministeri 2011–2013
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja 2015–2019
Kokenut osaaja
Maria on kansainvälinen ja kielitaitoinen osaaja, jolla on erinomaiset neuvottelutaidot ja kyky toimia erilaisten vaikuttajien kanssa. Hän on viidennen kauden kansanedustaja, jonka poliittinen toiminta on aina perustunut ihmisen ja ympäristön huomioon ottamiseen päätöksenteossa ja talouden merkityksen ymmärtämiseen hyvinvoinnille.
Tulevan EU-parlamenttikauden kolme keskeistä isoa teemaa liittyvät ilmastonmuutoksen torjumiseen, EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen ja turvallisuuteen.
Sinun arvosi esille
EU-asioissa kyse on myös aina Suomen sisäpolitiikasta. Merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista. Jotta voisimme taklata Euroopan ja Suomen tulevien vuosikymmenten isoja haasteita, EU-päätöksenteolla on valtavan suuri merkitys.
Siksi sinun äänelläsi on näissä vaaleissa suuri merkitys.
Jos haluamme, että luontoon, ihmisten yhdenvertaisuuteen, maltilliseen keskustelukulttuuriin ja ihmisarvon kunnioittamiseen liittyvät arvot näkyvät europarlamentissa, sinne tarvitaan edustajia, jotka sitoutuvat työskentelemään näiden asioiden puolesta.
Miksi näissä vaaleissa puhutaan kilpailukyvystä?
Eurooppa on menettänyt asemaansa globaalissa kilpailussa. Tarvitaan strategisen kilpailukyvyn ja laajan turvallisuuden vahvistamista ja vihreän siirtymän mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä. Jäsenmaiden keskuudessa on päässyt syntymään kokonaiskilpailukykyä vääristävää valtiontukipolitiikkaa. Tämä pitää korjata.
Vihreän siirtymän edistäminen ei onnistu ilman mittavia investointeja ja siksi politiikan keskiöön on tulevalla EU:n parlamenttikaudella nostettava yksityisten investointien houkutteleminen. Tarvitaan parempaa sääntelyä ja jopa EU:n yhteisten investointivälineiden kehittämistä huomioimaan paremmin teknologinen erinomaisuus ja vaikuttavuus. Tällä olisi mahdollista vahvistaa suomalaisten puhtaiden ratkaisujen menestystä, mikä toisi Suomeen työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia.
Tulevat tapahtumat
Karkkilan Vappujuhla
Maria puhuu Karkkilan yhteisessä vappujuhlassa Keskuspuistossa.
Vappukahvit Lohjalla
Maria tavattavissa Lohjan Työväentalolla Vappuna 1.5. klo 13.30 Vappubrunssin yhteydessä. Tule kahville, vaikka et olisi brunssille ilmoittautunutkaan!
Iltajuhla Nummelan työväentalolla
Maria puhuu Vihdin demareiden vappujuhlassa Nummelan työviksellä.
SDP:n vaaliohjelman julkistus
Maria mukana vaaliohjelman julkistuksessa hotelli Clarionissa.
Leppävaaran Suurmarkkinat
Tule tapaamaan Mariaa suurmarkkinoille kello 11-12!
Maria Narinkkatorilla
Tule tapaamaan Mariaa SDP:n teltalle Kampin Narinkkatorille.
Tapanilan kyläjuhla
Tapanilan kaupunginosan kyläjuhla koko perheelle. Maria vierailee SDP:n teltalla.
Lahden markkinat
Maria vierailee SDP:n teltalla Hakkapeliitta-patsaan vieressä. Kahvitarjoilu.
Grillimakkaraa kävelykadulla
Demareiden teltalla makkaratarjoilu. Tulee tapaamaan Mariaa!
Kauppakeskus Seppä, Jyväskylä
Tule tapaamaan Mariaa demareiden vaalikojulle kauppakeskus Seppään
Otaniemen lukio
Lukiolaisten järjestämä vaalitilaisuus.
Kaupunkikeskus Lippulaiva
Espoonlahden Demarit järjestävät tapahtuman Lippulaivassa. Tule tapaamaan Mariaa!
Keudan opiskelijakunnan paneeli
Maria vastailemassa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin.
Mannerheimin lastensuojeluliiton UP-tapahtuma
Mannerheimin lastensuojeluliiton maksullinen tapahtuma.
Kellokosken kalastuskauden avajaiset
Perinteiset kalastuskauden avajaiset patoaltaalla. Paljon ohjelmaa koko perheelle! Maria tavattavissa SDP:n teltalla.
Keski-Uudenmaan Vanhat Toverit
Maria Keski-Uudenmaan Vanhojen Toverien vieraana kansanedustaja Eemeli Peltosen kanssa.
Uusyrityskeskuksen paneeli
Neljän suurimman puolueen paneeli striimataan Uusyrityskeskuksen verkkosivuilla.
CMI:n Rauhan vaalitentti
CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation järjestää yhdessä Ilta-Sanomien kanssa Sanomatalon Mediatorilla vaalitentin 21.5. klo 17-18.15. Tentti näytetään suorana Ilta-Sanomien etusivulla.
EVAn eurovaalipaneeli
Maria Elinkeinoelämän valtuuskunnan paneelissa muiden suurimpien puolueiden kärkiehdokkaiden kanssa. Paneelin aiheena on ennen kaikkea EU:n taloudellinen tulevaisuus, mutta myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Iltalehti.fi striimaa paneelin suorana.
Ota yhteyttä
Haluatko mukaan kampanjaan tai kysyä päivänpolttavista asioista?
Lähetä viesti oheisella lomakkeella!
Haluatko tukea Marian kampanjaa?
Klikkaa nappia ja saat lisätietoa!
Seuraa Mariaa somessa
Paltan kevätkokouksen seminaari käynnissä. EU:n kilpailukykyä pitää saada paremmaksi. Keskustelussa @HennaVirkkunen @MikaLintila
@Guzenina
#PalvelusEuroopalle
Tervetuloa seuraamaan Luonnonvarakeskuksen eurovaalikeskustelua vihreästä siirtymästä Eurooppa-päivän aattona 8.5. klo 10–11.30. Keskustelussa syvennytään erityisesti metsiin, maatalouteen ja energiakysymyksiin.
Tilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa: https://www.luke.fi/fi/eurovaalit2024
Tänään Järjestöfoorumissamme paneelia energia- ja teollisuuspolitiikasta. Mukana @Guzenina, @AtteHarjanne, Petri Honkonen, @JoonasKiviranta ja @AuraSalla sekä Fortumin @MerjaPaavola.
Kiitos @Fortum_Oyj hyvistä järjestelyistä!
@JuhanaBrotherus @HarriJaskari2 #yrittäjät
Ministeri @KaiMykkanen tulkaa pois sieltä persujen poterosta.
Ennallistamisasetuksen EU-tason sääntely on tarpeen luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Neuvottelujen myötä Suomen huolia on huomioitu. Suomen on äänestettävä muokatun esityksen puolesta.
@Demarit
Populismin uhka
Populistipuolueiden nousun vaarana pidän sitä, että eurooppalaisessa kehityksessä poikettaisiin polulta, jolla on selvitty sotien jälkeisistä ajoista ja haettu yhtenäisyyttä, rauhaa sekä yhtenäistä päätöksentekoa.
Retoriikka, jota EU-kriittiset ja populistiset oikeistopuolueet harjoittavat, on hyvin repivää, provosoivaa ja hajottavaa. Hajaannuksessa taas ei yleensä pystytä näkemään kovin pitkälle sitä, mikä on oikeasti tarpeen Euroopalle.
Olen itse maltillisen keskitien kannattaja. Pidän tärkeänä, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky pysyy vahvana. Meillä on suuria mahdollisuuksia muun muassa datataloudessa ja kiertotaloudessa.
Euroopan unionissa tehtävillä päätöksillä on valtava merkitys siinä, miten pk-sektori ja sisämarkkinat toimivat sekä miten EU:n kilpailukykyä saadaan vahvistettua.
Tapanani on katsella asioita laaja-alaisesti eikä olla yhden asian poliitikko.
Pidän tärkeänä pohtia, milloin päätöksenteossa ei tarvitsisi nojautua kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyteen. Myös erilaista EU-byrokratiaa olisi syytä karsia.
Merenkulku on Suomelle elinehto
Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista. Pitkälti yli 90 prosenttia Suomen tuonnista ja viennistä kulkee meritse. Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan liittyvät talouspakotteet ja liikenteen väheneminen itärajalla korostavat merikuljetusten merkitystä entisestään. Suomi on keskeisistä kauppakumppaneistamme katsottuna saari. Pohjoisia maaväyliä kehittämällä ei ole mahdollista korvata meriliikenteen volyymia.
Siksi on tärkeää, että merikuljetusten kilpailukyky säilyy ja Suomelle tärkeät talvimerenkulun erityisolosuhteet otetaan huomioon. Toistaiseksi tämä on onnistunut vain osittain.
Merenkulku on tullut osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää tämän vuoden alusta. Laivayhtiöt ostavat ja palauttavat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Ensimmäisen kerran päästöoikeuksia palautetaan syksyllä 2025 kuluvan vuoden päästömäärien perusteella. Kahden ensimmäisen vuoden maksuja on helpotettu.
Suomi onnistui saamaan päästökauppaan talvimerenkulkua koskevan helpotuksen. Jääluokitellut alukset voivat palauttaa viisi prosenttia vähemmän päästöoikeuksia vuoden 2030 loppuun saakka. Direktiivissä ei kuitenkaan huomioida jäissä ajamisesta aiheutuvaa suurempaa kulutusta. Vuoden 2030 jälkeen myös siitä on saatava hyvitys. Asiasta päätetään nyt alkavalla parlamenttikaudella.
Merenkulun kustannuksia lisää myös Orpon hallituksen kehysriihessään tekemä yllättävä päätös pitkään jatkuneen väylämaksujen puolituksen lopettamisesta. Ensi vuoden alussa tapahtuva väylämaksujen kaksinkertaistuminen heikentää merenkulun ja koko Suomen kilpailukykyä. Siihen ei ole syynä mikään kansainvälinen sopimus, vaan Suomen hallituksen oma päätös.
Ukrainaa on tuettava
Ukrainan tukeminen on tulevalla EU-vaalikaudella hyvin tärkeää. Sota ei näytä loppuvan eikä Venäjä saisi voittaa.
Venäjän toimintatavasta ja historiasta on pääteltävissä, että se ei ole hyökkäyssodastaan peräytymässä. Tämä tarkoittaa, että Euroopalta vaaditaan resilienssiä, yhtenäisyyttä ja yhteistä tahtotilaa siihen, että Ukrainaa ei jätetä yksin. Kyse on ihmishengistä ja ihmisten kodeista Ukrainassa.
Yhdysvaltain presidentinvaalit vaikuttavat myös Eurooppaan. Jos Donald Trump palaa presidentiksi, moni pelkää, miten USA:n sitoutumisen Eurooppaan ja Ukrainan tukemiseen kävisi. Itse haluan ajatella, että valittiinpa presidentiksi kuka tahansa, USA:ssa on tolkun ihmisiä. He ymmärtävät, että viime kädessä maalle ei ole hyväksi, jos konflikti piinaa Eurooppaa ja Euroopan kyky tasapainottaa muita maailman valtakeskuksia USA:n rinnalla heikkenee.
Venäjä on käyttänyt maahanmuuttajia hybridivaikuttamisen välineinä ja Suomessakin on virinnyt keskustelua kansainvälisten ihmisoikeussopimusten uudelleentulkinnasta.
Tärkeää on kaiken tämän keskellä tiedostaa, että naapurissa on häikäilemätön johto, joka ei itse kunnioita ihmisoikeussopimuksia ja käyttää hyväkseen hädänalaisia ihmisiä. Siksi on selvää, että pitää pystyä löytämään tilanteen kokonaisuuden huomioivia ratkaisuja. Emme tietenkään voi avata rajoja ja sanoa, että tervetuloa tänne vain kaikki, jotka Venäjä omalle puolelleen ylitystä varten kuljettaa. Tämä on ongelma, joka täytyy ratkaista laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa.
Tietenkin ideaali olisi, että Lähi-idän tilanne saataisiin vakautettua ja vähennettyä pakolaisvirtoja. Siksi EU:n ja Suomenkin kehitysyhteistyöhön täytyy löytää sellaiset kulmat, joilla pystytään paitsi vähentämään pakolaisvirtoja myös tekemään maahanmuuttopolitiikkaa, jossa Eurooppaan tulevat olisivat täällä hyödyksi itselleen ja maalle, jossa asuvat.
Pidän hyvin tärkeänä työn tekemisen edellytysten vahvistamista, työhön kannustamista sekä työn suuntaan ”lempeästi työntämistä”. Ilman näitä tämä kokonaisuus ei toimi. Keskeistä on myös, miten maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset saavat koulutuksen, joka integroi heidät parhaalla mahdollisella tavalla Eurooppaan ja kunkin maan kulttuuriin ja toimintatapaan.
On ihan selvää, että Eurooppa on ikääntyvä maanosa. Kun kuuntelee yritysten hätähuutoa työvoiman riittävyydestä, on selvää, että tätä yhtälöä ei ole vielä kyetty ratkaisemaan aidosti toimivaksi. Tämä on yksi niitä asioita, joita myös EU:n pitää pystyä ratkomaan yhteisesti.